Otsonointi homekohteessa

Homevaurioituneissa tiloissa ensisijaisesti poistetaan kaikki vaurioitunut materiaali riittävällä laajuudella. Myös homeen aiheuttaja tulee selvittää ja poistaa. Olosuhteita tulee muuttaa niin että homekasvusto ei palaa. Otsonointia markkinoidaan turvallisena tapana desinfiointiin ja hajunpoistoon, mutta ennen otsonoinnin hankintaa on tärkeää selvittää otsonoinnin rajoitukset ja otsonointiin soveltuvat kohteet.

Otsonointia on käytetty homevauriokohteissa hajunpoistajana ja mikrobikasvustojen poistoon. Nykytietämyksen mukaan ei otsonointia kuitenkaan suositella mikrobikasvuston poistoon, mutta hajujen poistoon se saattaa joissakin tilanteissa soveltua.


Otsonointi soveltuu hajunpoistoon, mutta ei homeen poistoon.


kastuneet eristevillat, Espoon Homekoirat

Kuva 1) Vanhan kerrostalon ullakkokerroksessa oli kosteudesta johtuvia ongelmia. Kastuneet eristevillat tulee poistaa ja vauriokohdat korjata, hajunpoisto otsonoinnilla ei ole yksistään riittävä toimenpide.

Otsonoinnin teho perustuu otsonin kykyyn vaurioittaa hapettamalla bakteerien ja sienien kuorikerrosta. Tutkimusten mukaan kohtalaisella otsonimäärällä (10 ppm) ei ole havaittu olevan vaikutusta rakennusmateriaalien pinnoilla kasvaviin sieni ja bakteeriorganismeihin, mutta myöskään suuret määrät (100-1000 ppm) eivät pysty tuhoamaan kaikkia mikrobikasvustoja rakennusmateriaalien pinnalta tai niiden sisältä.

Hajunpoistossa otsonin on havaittu olevan toimiva menetelmä, sillä otsoni hajottaa kemiallisia yhdisteitä.  Otsoni voi kuitenkin vaikuttaa haitallisesti erilaisiin materiaaleihin, kuten kipsilevyyn, betoniin, luonnonkumiin, lateksimaaliin, neopreeniin, linoleumiin, vahoihin, kiillotusaineisiin, kokolattiamattoihin ja puulattioihin. Otsoni saattaa vanhentaa materiaaleja ja haalentaa värejä. Reaktiossa syntyy lisäksi aldehydejä, ketoneita, VOC-yhdisteitä  ja ultrapieniä hiukkasia, jotka aiheuttavat terveysoireita ja hajuhaittaa. Reaktiotuotteet voivat myös adsorboitua muihin sisustus- ja rakennusmateriaaleihin tai reagoida uudestaan. Tästä syystä otsonoinnin käyttöä on harkittava tarkoin kaikissa kohteissa.


Otsoni voi vahingoittaa asunnon pintamateriaaleja ja huonekaluja.


Vaikka otsonointi sopii hajujen poistoon, otsoni on haitallista terveydelle, erityisesti lyhytaikaiset suuret pitoisuudet. Otsonin akuutteihin vaikutuksiin lukeutuvat mm. keuhkojen toiminnan heikentyminen, astman oireiden pahentuminen, rintakipu, yskä, hengitysvaikeudet ja kurkun ärsytys. Lyhytaikaisen altistuksen voi saada esimerkiksi huonosti tuuletetusta otsonipuhdistuskohteesta, joten otsonoinnin jälkeen on tärkeää noudattaa vähintään vuorokauden, mutta mielellään kahden vuorokauden varoaikaa, ennen kuin otsonoituihin tiloihin mennään sisälle. Varoaikana tulee tehostaa ilmanvaihtoa, tilat tulee puhdistaa ennen käyttöönottoa pyyhkimällä kostealla. Otsonoitavien tilojen tulee olla tyhjiä ja otsonin pääsy muihin tiloihin esimerkiksi ilmanvaihdon kautta tulee estää alipaineistuksella.

Vaikka otsonointia markkinoidaan tehokkaana keinona poistaa asunnon sisäilmasta epäpuhtauksia, mikrobeja ja hajuja, otsonointia ei suositella kuin vain harvoissa tilanteissa. Otsonointia ei tule käyttää mikrobikasvuston poistamiseen. Otsonoinnilla ei ole havaittu olevan merkittävää vaikutusta sisäilmassa olevien hiukkasten poistoon.


Suositukset otsonin käyttöön homevauriokohteessa:

  1. Otsonointia ei tule käyttää homeen poistoon
  2. Jos otsonia käytetään hajunpoistoon, otsonimäärä tulee olla maltillinen ja tilaan sopiva
  3. Riittävää varoaikaa (vähintään 24 h) tulee noudattaa, ilmanvaihtoa on tehostettava varoaikana ja tilat on puhdistettava otsonoinnin jälkeen

otsonointi homekohteessa

Kuva 2) Katosta on vesi valunut läpi ja vaurioittanut materiaaleja. Otsonointi ei sovellu kosteus- ja homevauriokohteessa mikrobikasvustojen poistoon tai desinfiointiin. Kaikki vaurioituneet materiaalit tulee poistaa.

Otsonointi soveltuu parhaiten haastavaan hajunpoistoon, kuten kalman tai tukapan hajun poistamiseen asunnon sisäpinnoilta. Tällöinkin suositellaan otettavan selvää otsonoinnin haittavaikutuksista pintamateriaaleihin ja terveyteen ja noudatettavan ohjeaikoja ja tarvittavaa suojaustasoa. Jos homevauriokohteessa pintamateriaaleissa on hometta, otsoni ei ole kohteeseen sopiva menetelmä.

Lähde: Sisäilmastoseminaari 2016, Otsonointi Sisäympäpristöissä – Tiivistelmä kirjallisuuskatsauksesta (THL)