Homevaurio vai ei?

 

Mitä home on?

”Se on vaan märkänä, ei siinä hometta ole.”

”Ei betoni voi homehtua.”

”Riittää kun maalataan kosteusjäljet piiloon.”

”Ei se haittaa jos siellä on vähän hometta, se on vanha ja kuivunut ongelma.”

Kuulostaako tutulta? Home- ja kosteusvaurioista on paljon mielipiteitä ja ohjeita, asiaan vastauksia etsivä voi saada kyselyynsä monenlaisia vastauksia laidasta laitaan. Ihmisellä on taipumus hyväksyä helpommin sellainen vastaus, joka on itselle mieluisampi ja helpompi. Tästä syystä herkästi tehdään puutteelliset korjaukset, maalataan kastuneiden levyjen päälle tai tehdään tarkastuksen silmämääräisesti. Hirvittävän helppoa on valita hajulle se selitys, josta ei tule kustannuksia tai vaivaa.

Kosteusvaurioita seuraa aina homevaurio. Vain jos rakenteet saadaan nopeasti kuiviksi, on mahdollista välttää homeen muodostuminen materiaaleihin. Pitkäaikaisesta tai toistuvasta kastumisesta tulee aina perässä myös homekasvusto. Toiset materiaalit homehtuvat nopeammin kuin toiset, mutta jos materiaaleissa on kosteusjälkiä, hyvin todennäköisesti materiaalissa on myös hometta.

Vanha ja kuivakin vaurio voi aiheuttaa terveysongelmia, vaurion iällä ei sinänsä ole merkitystä. Jos ongelmakohta on edelleen märkä, se kertoo siitä, että jossain on edelleen vuotokohta tai olosuhteet ovat sellaiset missä rakenteet pysyvät kosteina. Onneksi homekoirat haistavat kuivuneet ja vanhatkin kasvustot, jolloin rakennuksesta löydetään kaikentyyppiset vauriokohdat.

Ja kyllä, betonikin voi homehtua pinnastaan. Sädesieni tykkää kasvaa betonin pinnalla.

Onko tämä likaa vai hometta?

No mistä sitten tietää onko se seinä homeessa vai ei. Silmämääräisesti ei välttämättä näy mitään, vasta sitten kun kasvustoa on jo valtava määrä, sen voi nähdä. Tämä voikin aiheuttaa virhetulkintoja materiaalien kunnosta, jos tarkastukset tehdään vain katsomalla. Jos materiaaleissa näkyy jo selviä jälkiä kastumisesta, ruosteisia kiinnitysruuveja tai homeen hajua, tiedetään jo, että jossain on ongelma. Jos näkyy pilkkuja, täpliä, tummentumaa tai outoja värimuutoksia, on kyseessä home.

Muistettava on, että eristemateriaali voi näyttää täysin hyvältä ja hienolta – kuin pakasta vedetyltä – mutta silti se voi olla täysin homeessa. Ja myös, tummunut ja pahan näköinen eristevilla voi olla täysin puhdasta. Villa värjäytyy herkästi ilmavuodoista, eikä värimuutos villassa aina tarkoita mikrobivauriota.

Vanhassa talossa usein tarkastuskäynnillä tulee vastaan näkyvää hometta. Erityisesti vanhan talon sivuvinteissä, yläpohjassa tai alapohjan materiaaleissa voi löytyä paikallisia kasvustoja. Joskus myös ihan seinän levytysten pinnoilla näkyy homepilkkua – usein asukas ei ole näitä itse huomannut.

Homelajilla ei käytännössä ole kovin suurta merkitystä, eikä eri sukuja voi tunnistaa ulkonäöltä. Sama home voi näyttää erilaiselta ja täysin eri väriseltä, riippuen missä se kasvaa ja miten laaja kasvusto on. Mustia, valkoisia, vihreitä, ruskeita, höttöisiä ja karvaisia homeita on useita eri sukuisia mutta samannäköisiä. Ainoastaan lahottajasienistä lattiasieni on kohtalaisen hyvin tunnistettavissa.

Haju puolestaan on vahva merkki siitä, että jossain on hometta. Jos se haisee homeelta, kellarilta, mullalta, tai siinä on ”maan haju”, se on hometta. Toisaalta home voi myös haista makealta, hedelmäiseltä, tunkkaiselta tai vaan oudolta tunnistamattomalta hajulta. Tai se ei haise miltään.

Jos et tunnista onko kyseessä homeen haju, tai onko täplät hometta, ota yhteys asiantuntijaan. Sitä varten tätä työtä teemme, etsitään ratkaisu ongelmaasi.

 

Kuvat: Mustia ja valkoisia homeita maljassa kasvamassa, tunnistaisitko nämä? Järjestyksessä mustat: Stachybotrys ja Alternaria, valkoiset: Lecythophora ja Acremonium